Jos mikään ei muutu, ei mikään voi muuttua

 Viime postauksessa puhuin motivaatio-ongelmista, ja samoissa ajatuksissa junnaan edelleen. Painotilastoja kun katselin, tajusin että olen nyt pyörinyt samoissa lukemissa jo 3 kuukautta eli mitään edistystä ei siis ole tullut. Jaksan olla "tiukkana" muutaman viikon ja sitten viikonloppu menee mässäillessä, ja taas saa aloittaa homman alusta. Kuulostaako tyypilliseltä?

Syksy tulee ja huomaan makeanhimon heräävän samaan aikaan kun ilmat viilenevät. Viime vuonna lopetin laihdutuksen elokuun loppuun ja käytin talven ottamalla melkein kaikki pudotetut kilot takaisin. Pelkään todella, että nyt käy samoin, enkä millään jaksaisi taas ensi keväänä aloittaa talvikilojen laihduttamisesta kun tätä urakkaa on muutenkin ihan riittävästi jäljellä. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin tunnen tällä hetkellä olevani vaarallisen lähellä sitä pistettä, että lyön hanskat tiskiin ja alan taas lihoa. Eli kynsin ja hampain yritän siis pitää kiinni motivaation rippeistä, mutta samalla tuntuu että jonkin on pakko muuttua. 

Mikä siis mättää? 

Ruokavalion suhteen ajatukset ovat nyt pyörineet suuntaan ja toiseen, joten pistänpä tähän vanhan kunnon plussat ja miinukset kehiin:

+Keto vie nälän pois ja tasaa verensokereita; vähemmän heilahteluja mielialoissa, mikä on ehdottomasti hyvä asia

+Keto on kohtuullisen helppo toteuttaa ja osaan syödä keton mukaisesti ilman, että tarvisin siihen enempää opastusta/perehtymistä

+Saan syödä ruoka-aineita, joista muutenkin pidän (juustot, täysrasvaiset maitotuotteet muutenkin, liha ja kaalit)

-Ruokailuja pitää oikeasti suunnitella, mikä energiavajeissa tuntuu työläältä; tämä on varmasti isoin haaste tässä vaiheessa

-Syön liian vähän rasvaa ja kasviksia, liian paljon proteiinia; energia ei riitä kattamaan pitkiä ruokailuvälejä

-Mieliteot hiilareihin on mahdoton tyydyttää "ketosopivilla" vaihtoehdoilla, koska niitä ei joko ole tai vaativat taas laittamista, mistä johtuen lipeämistä tapahtuu liian tiheään

Summa summarum: Jotta saisin keton taas rullaamaan niin kuin aikaisemmin, pitää oikeasti panostaa taas ruuan laittamiseen ja ruokailujen suunnitteluun. Erityisesti aamupalassa pitää palata vanhaan malliin, eli ei enää kiireessä kaupasta napattuja prodevanukkaita (niissä ei ole tarpeeksi rasvaa) vaan itse tehty aamun "tuorepuuro." Myös kasviksia pitää syödä monipuolisemmin, se ehkä auttaa jaksamaan taas paremmin.

Liikuntaa yritän lisätä myös taas elämään, mutta en vielä ole päättänyt mihin suuntaan haluan sen asian kanssa edetä. Nyt koetan panostaa tuohon aamupala-asiaan ihan ensimmäiseksi, koska liian vähäinen energia vaikuttaa tällä hetkellä paljon enemmän olotilaan kuin liikunta. 

Sitä en vielä tiedä, miten selätän talven makeanhimon, mutta katsotaan, auttaako tuo ruokailujen korjaaminen siihenkin.