Hajatelmia laihdutuksesta

Torstaina tuli käytyä sitten salilla piiiiitkästä pitkästä aikaa! En edes muista, montako vuotta edellisestä kerrasta on... Ainakin viisi, varmaan enemmänkin. Silloin kävin kunnan omalla kuntosalilla, mutta nyt tuli tutustuttua meidän pikkukylän toiseen saliin, joka on paikallisen fysioterapiayrityksen yhteydessä. Ihan kiva sali, vaikka pieni tietysti ja enemmän laitteita kuin vapaita painoja. Ostin 10 kerran kortin kunnan virkistysrahoilla, ja eipä tuo paljon kustantanut vaikka yksityinen sali onkin. Hetken jo pelkäsin, että salikamu tekisi taas oharit kuten viime viikolla, mutta yhdessä mentiin ja oli tosi kivaa! Hän sanoi jo etukäteen aikovansa käyttää kuulokkeita treenin ajan, mikä sopii mulle; menen itsekin salille tekemään treeniä enkä juttelemaan, mutta yhdessä sovitut salitreffit saavat kyllä sitoutumaan paremmin ja tulee varmemmin lähdettyä kun on sovittu juttu. Kaveri ainakin kiitteli vuolaasti että tuli lähdettyä, niin varmasti mennään vielä uudestaankin. Ja onhan tuota 9/10

Niin se olis tammikuu taputeltu ja aika lyödä madonluvut tiskiin! Paino on alkanut taas tippua ja uusia numeroita nähtiin jo vaa'assa viime viikolla, mutta tänään kroppa on uupunut ja se näkyy lukemissa. Vähän harmittaa, mutta tiedän, että asioita tapahtuu eli vielä se sieltä alas tulee ja humisten. Eipä tämä laihtuminen ole tasaista alamäkeä ollut missään vaiheessa. Lenkillä tuli viime kuussa rampattua peräti 30 kertaa, kahtaa päivää vaille joka päivä. Pääsikö se lenkkikärpänen sittenkin puremaan? En tiedä, mutta olen monta kertaa kiittänyt itseäni siitä, että ostin viime syksynä lopultakin sopivat ja hyvät ulkohousut itselleni! Enää ei huono sää ole tekosyy jättää lenkkejä väliin, ja ei tarvi pelätä paleltumista tuulisellakaan kelillä. Nyt kun myös vanha toppatakki mahtuu taas päälle, on lenkkeily kirpeissä talvikeleissä ollut jopa aidosti mukavaa! Vielä kun lumet tästä sulavat ja saa laittaa taas lenkkarit jalkaan niin...!!! 1/2022 askelmäärät 1/2022 lenkkitilastot Ahkeran lenk